| Tapa | Taajuusalue | IL. maks. (dB) | VSWR maks | Eristäytyminen min (dB) | Syöttöteho (L) | Liittimen tyyppi | Malli |
| 8-tie | 0,03–5,2 GHz | 4.5 | 1.6 | 15 | 5 | SMA-F | PD08-F1185-S (30–5200 MHz) |
| 8-tie | 0,5–4 GHz | 1.8 | 1,50 | 18.0 | 20 | SMA-F | PD08-F1190-S (500–4000 MHz) |
| 8-tie | 0,5–6 GHz | 2.5 | 1,50 | 18.0 | 20 | SMA-F | PD08-F1190-S (500–6000 MHz) |
| 8-tie | 0,5–8 GHz | 2.5 | 1,50 | 18.0 | 20 | SMA-F | PD08-F1111-S (500–8000 MHz) |
| 8-tie | 0,5–18 GHz | 6.0 | 2.00 | 13.0 | 30 | SMA-F | PD08-F1716-S (0,5–18 GHz) |
| 8-tie | 0,69–2,7 GHz | 1.1 | 1.35 | 18 | 50 | NF | PD08-F2011-N (690–2700 MHz) |
| 8-tie | 0,7–3 GHz | 2.0 | 1,50 | 18.0 | 20 | SMA-F | PD08-F1190-S (700–3000 MHz) |
| 8-tie | 1–4 GHz | 1.5 | 1,50 | 18.0 | 20 | SMA-F | PD08-F1190-S (1-4 GHz) |
| 8-tie | 1–12,4 GHz | 3.5 | 1,80 | 15.0 | 20 | SMA-F | PD08-F1410-S (1-12,4 GHz) |
| 8-tie | 1–18 GHz | 4.0 | 2.00 | 15.0 | 20 | SMA-F | PD08-F1710-S (1-18 GHz) |
| 8-tie | 2–8 GHz | 1.5 | 1,50 | 18.0 | 30 | SMA-F | PD08-F1275-S (2–8 GHz) |
| 8-tie | 2–4 GHz | 1.0 | 1,50 | 20.0 | 20 | SMA-F | PD08-F1364-S (2–4 GHz) |
| 8-tie | 2–18 GHz | 3.0 | 1,80 | 18.0 | 20 | SMA-F | PD08-F1595-S (2–18 GHz) |
| 8-tie | 6–18 GHz | 1.8 | 1,8 0 | 18.0 | 20 | SMA-F | PD08-F1058-S (6-18 GHz) |
| 8-tie | 6–40 GHz | 2.0 | 1,80 | 16.0 | 10 | SMA-F | PD08-F1040-S (6-40 GHz) |
8-tieinen tehonjakaja on passiivinen laite, jota käytetään langattomissa tietoliikennejärjestelmissä jakamaan sisääntuleva RF-signaali useiksi yhtä suuriksi lähtösignaaleiksi. Sitä käytetään laajalti monissa sovelluksissa, kuten tukiasema-antennijärjestelmissä, langattomissa lähiverkoissa sekä sotilas- ja ilmailualalla.
Tehonjakajan päätehtävänä on jakaa tulosignaali tasaisesti useille lähtöporteille. 8-tieisessä tehonjakajassa on yksi tuloportti ja kahdeksan lähtöporttia. Tulosignaali tulee tehonjakajaan tuloportin kautta ja jaetaan sitten kahdeksaksi yhtä suureksi lähtösignaaliksi, joista jokainen voidaan liittää itsenäiseen laitteeseen tai antenniin.
Tehonjakajan on täytettävä tietyt keskeiset suorituskykyindikaattorit. Ensimmäinen on tehonjaon tarkkuus ja tasapaino, mikä edellyttää yhtä suurta tehoa jokaiselle lähtösignaalille signaalin yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Toiseksi, lisäyshäviön, joka viittaa signaalin vaimenemisen asteeseen tulosta lähtöön, on yleensä oltava mahdollisimman pieni signaalihäviön vähentämiseksi. Lisäksi tehonjakajan on oltava myös hyvin eristettävä ja heijastaa, mikä vähentää keskinäisiä häiriöitä ja signaalin heijastumista lähtöporttien välillä.
Langattoman viestintätekniikan jatkuvan kehityksen myötä 8-tieisiä tehonjakajia tutkitaan ja parannetaan kohti korkeampia taajuuksia, pienempiä kokoja ja pienempiä häviöitä. Tulevaisuudessa meillä on syytä uskoa, että RF-tehonjakajilla on tärkeämpi rooli langattomissa viestintäjärjestelmissä, mikä tuo meille nopeamman ja luotettavamman langattoman viestintäkokemuksen.